Sidoksia

Piti oikein miettiä et mitä muistoja pääsiäisestä on jäänyt muistiin. Ei siis kovin kummoisia tapahtumia, koska ei oo jäänyt mieleen.   Jotenkin näihin muistoihin liittyy kuolema, eikä se pääsiäisen perinteinen, vaan sellainen kuolema joka on koskettanut henkilökohtaisesti. Facebook kun muistuttaa aina ja kaikesta, niin siellä lukee et eilen kiirastorstaina oli hyvän ystävän hautajaiset. Pieni poika jäi ilman äitiä ja mies ilman vaimoa. Hautajaispäivänä ei ollu kiirastorstai, mut kyllä se helvetilliseltä kiirastulelta tuntui olla siellä. Monta vuotta jo aikaa.  Vielä kauempaa historiasta muistan pitkäperjantain, jolloin yksi silloisen perheen jäsen tuli töistä kotiin ja oli tosi hiljaa. Söi, meni olohuoneeseen ja avasi telkkarin. Otti lehden ja muka luki sitä. Ei noista mistään tekemisistä oikein mitään tullut. Sellainen tyhjä katse, tiedätte kyllä kun ihminen katsoo johonkin kaukaisuuteen näkemättä mitään, oli enemmänkin se olotila. Tätä jatkui jonkun aikaa. Juteltiin jostain. Ja sit