Kevät 1999, yhteistyön alku

Olin aloittanut työt uudessa työpaikassa. Paikkakunta oli tuttu, koska olin tehnyt nuorisotyön koulutukseen liittyvät harjoittelut samalla paikkakunnalla. Tosin seurakunnan puolella. Osa junnuista ja yhteistyökumppaneista oli tuttuja entuudestaan.

(Tähän väliin sanaselityksiä: Käytän sanaa junnu tai juniori kaikista sukupuolista ja kaikella rakkaudella ja tarkoitan sillä nuoria - yleensä alaikäisiä nuoria. Mimmi -nimityksenä viittaa tyttöpuolisiin junioreihin ja Kundi poikapuolisiin junioreihin, jos on tarvetta eritellä tai käyttää termejä nimen korvikkeena.)

Työt olivat alkaneet sillä, että sain avaimen nuokkarille saatesanoilla: ”Täss on avain, kahvi on siinä mikron yläpuolella ja tila aukeaa klo xx”. Siitä se lähti. Ja kesti 21 vuotta ja rapiat päälle. Toimistolle olin saanut avaimen jo aiemmin.

Keväällä 1999 oli yhden työryhmän kokouksessa, jonka puheenjohtajana toimin. Osa osallistujista vanhoja tuttuja, osa uusia. Esittelykierros. Nimet eivät tietenkään jääneet mieleen. Ei mulle koskaan jää. Päässä on kamala määrä nimiä ja naamoja, mutta ne eivät välttämättä koskaan kohtaa ja yhdisty toisiinsa. Pitää olla oikeasti tekemisissä, että jää mieleen.

Sillä naispoliisilla, Erjalla, oli kaulassa kultainen koru, joka oli jokin koira. Aika pörheä koira. En tunnistanut rotua, mutta muistan ajatelleeni, ettei ihminen voi olla paha tai epäilyttävä kun kantaa koirakorua kaulassaan. Epäilyttämättömyys ei liittynyt mitenkään ammattiin, vaan ainoastaan koruun.

Yhteistyö Erjan kanssa alkoi suunnittelemalla vanhempainiltaa ja siitä koiranpentujen katsomisen ja muun höpinän jälkeen tehtiin töitä yhdessä vuosia. Tästä yhteistyöstä ja sen uraauurtavuudesta sekä ainutlaatuisuudesta on monia tarinoita kerrottavana. Näitä tarinoita saatte tässä blogissa lukea. Osasyy tämän blogin aloittamiseen on myös tässä yhteistyökuviossa ja siinä, että ollaan tekemisissä edelleen. Ystävinä. Monta kertaa on mietitty, että pitäisi kirjoittaa parhaat palat ylös - vielä kun muistaa asiat - edes sinnepäin.

Se koirarotu oli muuten kääpiöpystykorva eli pomeranian eli pommi. ”Pomeranian on pienikokoinen pitkäkarvainen koirarotu, joka tunnettiin ennen myös nimellä kääpiöpystykorva.”

 

 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pitkä pääsiäisblogi eli miten rintasyövän esiaste löytyi ja mitä sitten tapahtui - missä mennään nyt?

Varpunen jouluaamuna ja muita lintuja

Muistoja pääsiäisestä