Elettiin 2000 luvun alkupuolta ja oli saatu idea perustaa
ryhmä tytöille ja pojille. Mä lähdin ohjaamaan tyttöryhmää ja työkaveri
poikaryhmää.
Tyttöryhmässä oli neljä mimmiä ja poikaryhmässä muutama
enemmän. Ensin tietysti tarvitaan ryhmälle nimi. Mimmit päättivät ensimmäisessä
kokoontumisessa et ryhmän nimi on tietysti ”Rotat” ja maskotiksi valikoitui
muovirotta, joka muuten vinkui kun sitä oikein litisti kasaan. Tämä selvisi
onneksi vasta vuosia myöhemmin. Voin vaan kuvitella sen vingutuksen määrän, jos
muovirotan kaikki ominaisuudet olisi löydetty heti.
Mimmien, siis Rottien, kanssa tehtiin kaikenlaista.
Mietittiin elämää, suhteita, harrastuksia, kokeiltiin uusia mahdollisia
harrastuksia, ihmeteltiin mitä kaikkea aikuisuus tuo tullessaan ja kaikkea sen semmoista
normaalia mitä nuoren mimmin elämässä tulee eteen. Rotat saivat itse vaikuttaa
sisältöihin ja yhdessä päätettiin mitä lopulta tehtiin. Tai tuolta se ainakin
mimmeille näytti. Kyllä siellä takana kulki kokoajan ihan järkevä ajatus siitä,
mitä kaikella tekemisellä saavutetaan.
Koitti aika jolloin mimmien ja kundien ryhmät lähtivät
leireilemään erääseen leirikeskukseen. Yön yli reissu oli tulossa. Mimmit ja
kundit olivat tuttuja keskenään ja leirille oli melko helppo lähteä tutun
porukan kanssa. Työkaveri lähti myös ja taisi olla vielä joku kolmaskin
ohjaajana mukana.
Tuli ilta ja istuskeltiin pitkän pöydän ääressä pelaamassa
lautapeliä. Pelattiin pareittain ja toisen parista piti tietää vastaus ja siitä
sai pisteitä. Mimmejä ja kundeja otti päähän, koska he kaikki olivat häviöllä.
Pidettiin tauko pelaamisessa. Kun jatkettiin pelaamista niin tilanne kääntyi
päälaelleen. Mimmit ja kundit voittivat kokoajan. Veivät ohjaajia ihan 100-0.
Peli loppui melkoiseen voittoon mimmien ja kundien osalta. Onnittelut,
iltapalat ja nukkumaan. Kotiin lähdettäisiin seuraavana päivänä.
Kului vuosia tästä leiristä ja tuli samojen mimmien ja
kundien kanssa puheeksi tämä, melko hämmentävä, tappion kääntyminen yhtäkkiä
voitoksi -tilanne. Hiukan virnistelivät ja kysyivät et ”ettekö vieläkään tiedä
miten voitettiin?” Ahaa, jotain kieroilua on tapahtunut, kertokaa nyt miten
voititte. Ja niin selvisi se, että mimmit ja kundit olivat pelin tauon aikana
sopineet käsimerkit, joilla kertoivat oikeat vastaukset omille pareilleen. Ei
siinä ollut mahdollista ohjaajien voittaa peliä mitenkään.
Melkoisen rottamainen temppu.
Kommentit
Lähetä kommentti