Rotat



Elettiin 2000 luvun alkupuolta ja oli saatu idea perustaa ryhmä tytöille ja pojille. Mä lähdin ohjaamaan tyttöryhmää ja työkaveri poikaryhmää.

Tyttöryhmässä oli neljä mimmiä ja poikaryhmässä muutama enemmän. Ensin tietysti tarvitaan ryhmälle nimi. Mimmit päättivät ensimmäisessä kokoontumisessa et ryhmän nimi on tietysti ”Rotat” ja maskotiksi valikoitui muovirotta, joka muuten vinkui kun sitä oikein litisti kasaan. Tämä selvisi onneksi vasta vuosia myöhemmin. Voin vaan kuvitella sen vingutuksen määrän, jos muovirotan kaikki ominaisuudet olisi löydetty heti.

Mimmien, siis Rottien, kanssa tehtiin kaikenlaista. Mietittiin elämää, suhteita, harrastuksia, kokeiltiin uusia mahdollisia harrastuksia, ihmeteltiin mitä kaikkea aikuisuus tuo tullessaan ja kaikkea sen semmoista normaalia mitä nuoren mimmin elämässä tulee eteen. Rotat saivat itse vaikuttaa sisältöihin ja yhdessä päätettiin mitä lopulta tehtiin. Tai tuolta se ainakin mimmeille näytti. Kyllä siellä takana kulki kokoajan ihan järkevä ajatus siitä, mitä kaikella tekemisellä saavutetaan.

 Koitti aika jolloin mimmien ja kundien ryhmät lähtivät leireilemään erääseen leirikeskukseen. Yön yli reissu oli tulossa. Mimmit ja kundit olivat tuttuja keskenään ja leirille oli melko helppo lähteä tutun porukan kanssa. Työkaveri lähti myös ja taisi olla vielä joku kolmaskin ohjaajana mukana.

 Tuli ilta ja istuskeltiin pitkän pöydän ääressä pelaamassa lautapeliä. Pelattiin pareittain ja toisen parista piti tietää vastaus ja siitä sai pisteitä. Mimmejä ja kundeja otti päähän, koska he kaikki olivat häviöllä. Pidettiin tauko pelaamisessa. Kun jatkettiin pelaamista niin tilanne kääntyi päälaelleen. Mimmit ja kundit voittivat kokoajan. Veivät ohjaajia ihan 100-0. Peli loppui melkoiseen voittoon mimmien ja kundien osalta. Onnittelut, iltapalat ja nukkumaan. Kotiin lähdettäisiin seuraavana päivänä.

 Kului vuosia tästä leiristä ja tuli samojen mimmien ja kundien kanssa puheeksi tämä, melko hämmentävä, tappion kääntyminen yhtäkkiä voitoksi -tilanne. Hiukan virnistelivät ja kysyivät et ”ettekö vieläkään tiedä miten voitettiin?” Ahaa, jotain kieroilua on tapahtunut, kertokaa nyt miten voititte. Ja niin selvisi se, että mimmit ja kundit olivat pelin tauon aikana sopineet käsimerkit, joilla kertoivat oikeat vastaukset omille pareilleen. Ei siinä ollut mahdollista ohjaajien voittaa peliä mitenkään.

 Melkoisen rottamainen temppu. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pitkä pääsiäisblogi eli miten rintasyövän esiaste löytyi ja mitä sitten tapahtui - missä mennään nyt?

Varpunen jouluaamuna ja muita lintuja

Muistoja pääsiäisestä